Aluemestaruudet 2017

... eivät menneet sitten ihan suunnitelmien mukaan. Kauden päätavoite ja haave mitalista kariutui ihan perusradalle. Ei kovin kaunis päätös 2017 ulkokaudelle. 

Lore oli jo verryttelyssä hiukan huonon tuntuinen, samanalainen kuin keskiviikkona valmennuksessa. Joko ei liikkunut ollenkaan kunnolla eteen tai sitten juoksi alta pois. Hypyt olivat hyviä ja Lore tuli hyviin paikkoihin, mutta selässä sai koko ajan jännätä, onko se rehellisesti menossa vaiko eikö. Ennen radalle menoa sanoinkin äitille, että nyt on sellainen fiilis että tää saattaa kieltää. Oma jännityskin unohtui jo verkassa, kun sai toden teolla ratsastaa hevosta ja miettiä että mitähän helvettiä. 

Radalle mentäessä oli sellainenkin muutos aiempiin kisoihin, että radalle pamahdettiin suoraan verkasta eikä valmistautumisaikaa radalla ollut. Yritin pelata aikaa ja näyttää Lorelle esteitä nopeasti, mutta sain lähtömerkin jo ennen tervehdystä. Äh, sitten oli vain lähdettävä. Näytin siinä vielä muutaman esteen nopeasti ja sitten äkkiä lähtölinjaa kohti.

Ratsastajan fiilis välittyy tässä kuvassa ennen radalle lähtöä aika hyvin... 

Ykköseltä kolmoselle sain hyvän laukan ja hyvän draivin päälle, neloselle tultiin pohjaan ja sen jälkeen voimakas eteenratsastus. Vitonen meni jopa hyvin, mutta kutoselle, pystylle, tyrin ratsastuksen siihen. ja sieltä huono hyppy ja puomi mukaan. Huono ja hätäinen lähestyminen seiskalle ja siitä kiireisesti sarjalle, joka tulikin aika äkkiä... Lore oli ristilaukassa ja tiekin oli vino, mutta ollaan sitä joskus vinomminkin menty. Ajattelin, että joo Lore varmaan kieltää, mutta yritin kuitenkin. No, niin se sitten  kielsikin. Koska nämä tilanteet eivät meille ole tuttuja, tuli siinäkin sitten sekoiltua kaiken laista kun yritin etsiä hyvää uutta lähestymistä. Toisella kerralla a- osa meni hyvin, b-osalta se yritti luistaa ulos. Ysille oli pitkä tie ja sain laukan taas potkittua ihan hyväksi ja ysin se hyppäsikin kivasti. Edettiin hyvin viimeiselle esteelle linjalla, vähän tunsin Loren kyttäävän hohtavan valkoisia johteita, ratsastin reippaasti eteen ja sanoinkin pojalle että mennään vaan. Lore oli jo ihan menossa, kunnes se veti liinat kiinni ihan viime kädessä ja meikä jatkoi matkaa puomien sekaan. Jälkikäteen kuulin katsomossa istuneilta kavereilta, että suusta oli päässyt tunteella tullut "voi vittu". Kyyneleet poskilla valuen talutin Loren pois radalta.




Nämä hetket ovat aina niin kamalia, kun on samaan aikaan surullinen ja vihainen ja huolissaan. Verkassa vähän laukkaa ja sitten okserille tekemää hyppy. Se meni hyvin ja loppuravitkin olivat taas tosi hyvät. En loukannut, henkinen kantti otti enemmän osumaa hahah. :D Sormeen tuli nivelen kohdalle ruhje ja lonkassa komeilee mustelma, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Nyt ollaan enemmän huolissaan Loresta. 

Tomas oli sitä mieltä, että niinkuin keskiviikkona valkussa jo uumailinkin, ei Lore ole ihan kunnossa. Hän käski ottaa laajan verenkuvan ja eilen käytiin yläkerran klinikalla Hippomedissä se tekemässä. Ei mitään, täydelliset arvot. Onneksi huomenna torstaina Nina tulee käsittelemään Loren, josko selviäisi mikä on vikana. 

Nyt Lorelle tuli sopivaan saumaan "pakkolomakin", koska maanantaina illalla se reväytti tarhassa lavansa. Illalla kun kävin vähän juoksuttamassa sitä kaasuisen mahan takia (kaveri oli saanut liikaa omenaa), huomasin sen ontuvan toista etusta. Lavassa oli kohta, joka oli kuuma ja siinä on plotti. Tarha on mutainen ja liukas ja se on täynnä liukastumisjälkiä, joten ei tarvitse kauheasti arvailla mistä on kyse. Nyt vaan lepoa ja kävelyä, Bemeriä ja Arnikaa Lorelle. 

Josko tämä tästä taas iloksi muuttuisi! Hallikautta aloitellaan jo ja klippausta suunnitellaan. Ensi vuonna lähdetään uudestaan jahtaamaan aluemestaruutta ja mitalia kaulaan! 

Hensku kävi ottamassa Loresta kivoja kuvia taas lauantaina. Niistä lisää myöhemmin! :) 

- Aino 

-postauksen kaikki kuvat c. Henni-Leena Helenius