sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Sieltä se tuli!


Jes, vihdoin se tuli sieltä! Nimittäin puhdas ysikymppi Raisiosta! Jes, hyvä me! Lore oli super (rauhallinen, energinen ja kuunteli mitä mä sille ohjeita annoin) ja minä ratsastin. 




Jos joku vielä koittaa väittää, ettei tämä otus tykkää tästä hommasta niin... :D <3 



Rata oli helppo ja täten aika kiva ratsastaa. Lore eteni rauhallisesti sopivalla imulla jokaiselle esteelle kyttäämättä mitään. Yhdessä kohdassa se otti pienet villitykset, mutta senkin sain aika nopsakkaan kiinni. Lore oli oikeastaan jo verkassa tosi hyvä ja kuuliainen. Tästä on hyvä jatkaa! 






Nämä taisivatkin olla meidän viimeiset ulkokisat tällä kaudella ja nyt olisi sitten aika siirtyä sisätiloihin treenaamaan. Hallikisojakin olis jo vähän katsottuna näin niinkun alustavasti, ihan ekana kotikisat kotimaneesissa (hui järkytys!) tuossa lokakuun puolessa välissä. Ennen sitä täytyy sittn ottaa maneesissakin joitain hyppyjä, ettei tule ihan yllärinä. Muuten kyllä jatketaan ulkona treenaamista ihan siihen saakka kun säät sallivat! :) Maneesissa ehtii jyystää koko pitkän talven. 




Haha täytyy alkaa keskittyä enemmän noihin jalkoihin... Hups.

Kuvat: Henni-Leena Helenius 
Huomenna mulla onkin sitten edessä varsinainen koettelemus, terveystiedon yo-kirjoitukset... Apua! Jännittää aivan kamalasti. Ällää en edes ansaitse, joten sitä sieltä ei odoteta, mutta olishan se kivaa sieltä joku kiva kirjain saada, kuten vaikka E tai M... ;) Wish me luck! 



- Aino


perjantai 16. syyskuuta 2016

Sänkkärillä Lorestamassa


Kiitolaukkaa päästä päähän ...? Eeei, ei ihan ennen kisoja viitsinyt haha. :D Mieluummin nyt vedettiin varman päälle ja mentiin rennosti vaan kaikkia askellajeja, hieman eri ympäristössä vaan. No, tuli sitä ihan vähän päästeltyäkin, ei se muuten niiiin kivaa olis ollut! ;) 



Käytiin lehmiäki kattomassa! :D Jännä miten Lorea samaan aikaan pelottaa niin et sydän jyskyttää ja samalla tahtoo lähemmäs ja lähemmäs... 



Tällaiset erilaiset jutut eri ympäristöissä tekee niin hyvää ratsukon yhteistyölle. Melkein voisi sanoa, että mitä enemmän erilaisia kokemuksia saat hevosesi kanssa tehtyä ja koettua, sitä parempi ja syvempi luottamussuhde teille tulee. Ainakin mulla ja Lorella tämä toimii just näin! 






Eilen meillä oli valmennus Tarun luona. Alkuverkka eli se sileän osuus meni ihan päin peetä. Taas sen tunsi jo alussa, että Lorella oli "en muuten varmaan mene" meiningit. Siellä se pää pystyssä viipotti oikein vittumaisen oloisesti ja keskittyi kaikkeen muuhun kuin olennaiseen. Työmoraali oli pyöreä nolla. Helpompi munkin olisi ratsastaa, jos se tottelisi apuja... :D Olipa varsin ruman näköistä menoa. 

Työmoraali kasvoi onneksi sataan kymmeneen prosenttiin heti kun alettiin hyppäämään. Hevosesta tuli keskittyvä ja innokas. Se kuunteli apuja tarkkaan ja ne menivät perillekin saakka. Valmennuksessa ei muuten tullut yhtäkään puomia alas, missään kohtaa. Pari kertaa kolahti, muuten meni aivan nappiin! Meillä oli muutama 90cm hyppy valmnistelmassa meitä sunnuntain kisoihin ja viiden hypyn kunnon jumppasarja! Olen Loresta niin ylpeä! 

Nyt ollaan monta kertaa poistuttu valmennuksesta hymy kasvoilla ja sydän ylpeydestä pakahtuen. <3 Loren hyppytekniikka on muuttunu niin paljon paremmaksi, väleissä mennään tasaisesti ja rauhallisesti ja suurin osa avuistakin menee perille. Kehitystä havaittavissa! Nyt toivotaan, että tämä jatkuu vielä hyvän aikaa... Tai ainakin nautitaan nyt siitä, että kaikki skulaa! :) 

Sunnuntaina tosiaan kisoihin Raisioon hyppäämään 90cm. Jos sieltä se nollarata nyt tulisi?! Se olis huikeeta. 


Meillä oli niin kivaa! <3 


(pahoittelen kuvien huonoa laatua, kamera jäi kotiin joten puhelin sai riittää)


- Aino 

tiistai 6. syyskuuta 2016

Syyskuun kotikisat





Jippii, kotikisat, Showjumping @ Highvillage, oli ja meni! Onnistunut ja hieno viikonloppu, lauantaina hyppelöiden ja sunnuntaina piiperryksen parissa. Meikäläinen hyppelöi radalla Loren kanssa lauantaina aamulla, lopun päivää toimihenkilönä radan puolella ja sunnuntaina aamutallin jälkeen päädyttiin äitin kanssa katsomoon katsomaan piiperrystä. Kannustettiin Erica The esteratsastaja kouluradalle 6-v estehepan kanssa ja toisilla kannustuksilla meidän tallin dressagequeen Jaana ja Prinssi KN. Specialin voittoon! 



Loren kanssa me hypättiin lauantaina 2- tason 90cm. Eka ysikymppi sitten viime kevään, jännitti ihan sikana! Vaikka valmennuksessa viime viikolla mentiinkin onnistuneesti isoa rataa, näyttää esteet aina kisoissa pelottavilta. No, turhaan taas pelotti. Lore hoisi homman kotiin hienosti, meikäläisen pienellä avustuksella. Niin hieno heppa. <3 Olisi voinut kyllä olla astetta hienompi ja olla kyttäämättä tuomarirekkaa. :D Noo, maybe next time. 
Rataan olen varsin tyytyväinen. Lore ei vienyt mua kuin märkää rättiä vaan kuunteli ja näin ollen pidätteetkin menivät läpi. Ratsastin hyvät tiet ja tultiin esteille hyvin. Sarjakin hoitui ongelmitta. Sarjan jälkeen Lore vähän innostui, mutta sain sen ennen vesiestettä kiinni. Itse vettä se ei varmaankaan katsonut, vaan tuomarirekkaa, jonne päin vesi hypättiin. Lore heitti itsensä ihan matalaksi radan matalimmalla esteellä ja sieltähän se puomi sitten tuli. Rekan vieressä oli sio okseri, josta moni oli liukunut ulos. Tätä Lorekin yritti, mutta osasin varautua tähän, reagoisin nopeasti ja Lore sia lähes paikoiltaan hypätä okserin. Veikkasin että takapuomi tulisi alas, muttei tullut! Super Lore! <3 Loppurata menikin sitten tasaisen tyylikkäästi. Vaikka puomi jäi hieman harmittamaan, kokonaisuuteen olen tyytyväinen. Sanotaan nyt näin, että tästä on hyvä jatkaa! :) 









Valmennukset jatkuu ja seuraavia kisojakin ollaan tässä nyt katsottu. Nyt mä itse koitan tsempata terveystiedon kirjoitusten suhteen! Lukemaan mars. 


- Aino 


torstai 1. syyskuuta 2016

Espanjan auringon alla


Hola! Espanjasta on kotiuduttu kylmään ja kamalaan Suomeen viime sunnuntai aamuna ruskeampana kuin lähtiessä. Kunnon rusketusrajat tuliaisina, tavoite saavutettu! 

Olin matkassa serkkuni Karkin kanssa. Karkilla oli töistä lomaa ja päätettiin viettää serkkujen kesken laatuaikaa Espanjan auringon alla. Kummatkin ollaan työskennelty koko kesän kuin hullut, joten olihan meidänkin lomaa pidettevä. Ja niinhän me pidettiinkin. Ja voin muuten sanoa, että mulla olikin sitten aurinkoisempi kesäloma kuin kellään teistä! ;) 

Ollaan monta kertaa ennenkin oltu tuossa asunnossa ja tuossa taloyhtiössä. Se jos joku on kyllä varsinainen place to be. <3 Sinne tämä sydän halajaa aina uudestaan ja uudestaan. Myös Karkki ihastui paikkaan. Aurinko paistoi jokainen päivä ja lämpöä oli lähemmäs 40 astetta. Yöllä olikin sitten jo kylmä, piti parvekkeella vetää pitkähihaista päälle kun lämpötila laski noin 28-30 asteeseen. :D Tämä Suomen kylmyyteen takaisintulo olikin sitten muuten niin kamalaa... 

Oli meillä kelpo maisemat herätä ja istuskella iltaa. (sydänsilmäemoji!)

D-vitamiinia talteen... ;D Vitsi että oli rentoa! 

Meidän loma koostui pääasiassa rannalla tai altaalla nautiskeluista, uinnista, shoppailusta ja hyvin syömisestä. Käveltyäkin tuli aika paljon! Väriä saatiin hyvin pintaan, ihoa polttamatta. Niin onnellinen tuosta lomasta, meillä oli niin kivaa! <3 

Pakollinen lentokenttäkuva ennen turvatarkastuksia haha :D 

Eka päivä altaalla, niin onnessani. 


Kesäkunto2016 jäi astetta (aika pirun monta astetta) liian pehmoiseksi. :D 




Tokavikana päivänä nauttimassa viimisistä säteistä. <3 


Nämä kaksi viimeistä kuvaa on vuodelta 2014. Sama allas, sama paikka. Love that place so much! <3 

Tuo paikka on kyllä kummallinen. Siellä oli helppo hymyillä, helppo olla. Negatiiviset ajatukset ja murheet jäivät selvästi Pohjois-Eurooppaan. Oli aivan mahtavaa pitää niistäkin lomaa. Kuin sydämeltä olisi vierähtänyt kivi. Tämäkin on yksi syy, miksi tulen ensi keväänä palaamaan tuonne heti kun kirjoitukset ovat ohi. Siellä on tämänkin neidin hyvä olla. <3 



Siellä kelpasi kahden Cheek-fanin popittaa uunituoretta All Good Everything, koska kaikki oli oikeesti tosi hyvin! Kiitos Cheek! <3





- Aino