Ypäjän kisaviikko meidän osalta

Oltiin launtaina Ypäjän kisaviikolla hyppäämässä 90cm heti aamusta. Kisat olivat derbykentällä eli kentän suuri koko ja nurmi toivat omat haasteensa ja jännityksensä kisaan. Viimeksi ollaan nurmella menty viime kesänä Metsämäessä, eli kokemusta siitä ei juurikaan ole. En olekaan pitkään aikaan jännittänyt niin paljon kuin nyt viikonloppuna Ypäjällä. 

Lauantain tarkoitus oli tutustua derbykenttään ja sen ympäristöön, jotta sunnuntaina ei enää menisi aikaa ja energiaa niiden asioiden ihmettelyyn. Lauantaina olikin sitten aikainen aamu, kun kisat alkoivat jo kahdeksalta aamulla. Viiden jälkeen aamulla herätyskello piippasi ja kuudeksi tallille. Hokkien kiertokin toi meille molempina päivinä lisää haastetta. Aamuluokassa oli kuitenkin hyvää se, ettei ehtinyt vielä silloin tulla niin järkyttävän kuuma. 

Lore oli hyvän tuntuinen ja nurmella se oli aika menossa. Itseäni kuitenkin jännitti todella paljon, joten se häiritsi rataa jonkin verran. Aloin hengittämäänkin vasta nelosesteen jälkeen haha. Tuloksena 4 virhepistettä perusradalta. Olin kuitenkin tyytyväinen Loreen ja lähdettiin sunnuntaille hyvillä fiiliksillä ja rauhallisin mielin. 

Sunnuntai oli meille se pääpäivä. Hypättiin 95cm, Prestige cupin toinen osakilpailu. Odotukset oli korkealla, samoin tavoitteet. Olin toivonut meidän kohdalla paljon tältä Prestige cupilta ja olin tosi innoissani siitä. Harmitus ja pettymys olikin varmaan siksi niin kovin suuri, kun kisat eivät menneetkään niin odotetusti ja palkinnot jäivät taas vain haaveeksi. Kakkoseste tuli alas, Lore teki laiskan hypyn ja otti etusillaan puomin pieneltä pystyltä alas. Laukka kuoli vähän kaarteessa joten en saanut sitä hyvään laukkaan ennen estettä. Nelosesteelle tuli yllärikielto! Oltiin molemmat niin menossa ja ajattelin että tulee hyvä askel, mutta viimeisellä sekunnin sadasosalla Lore päätti vetää liinat kiinni. No, uusi lähestyminen uudella asenteella nimeltä Perkele. Perkeleellä mentiin koko loppurata ja se sujuikin sitten tosi kivasti, siitä saa olla ylpeä. Se eivaan auta enää siinä kohtaa kun virhepisteitä on perusradalta jo se 8. Nolotti, ärsytti, vitutti ja ennenkaikkea harmitti. Olisin niin kovasti halunnut onnistua ja pärjätä. Nämä suomenhevosluokat kun ovat ainoita luokkia joissa edes voidaan pärjätä... 

Hieno poika ja hikiset silmät <3 

Kun harmituksesta oli päästy yli (kiukuttelut kiukuteltu ja itkut itketty), oli aika miettiä rataa kriittisesti ja rakentavasti. Ei se hyvältä vieläkään tunnu, mutta seuraavaa toimintasuunnitelmaa on jo rakenneltu. Vielä pitää valmentajan kanssa keskustella seuraavista liikkeistä. Tarkoituksena kuitenkin olisi seuraavaksi tähdätä Salo Horse Showhun puolentoista viikon päästä torstaina. Katsotaan mitä tehdään ja mitä hypätään, miten hypätään ja hypätäänkö ollenkaan. :D 

On mulla silti kaikkein hienoin suomenhevonen mitä Ypäjällä nähtiin. <3 Ja kaikkein rakkain. 

Alkuviikon Lore menee sileällä ja keskiviikkona maastoon. Perjantaista sunnuntaihin saa poika lomailla. <3 Ansaittu pieni kesäloma. 

Kuvista kiitos Henni-Leena Helenius ja Heidi Lammi.  

- Aino