Vesileikkejä

Sunnuntaina oltiin äitin, iskän, Tarun ja Loren kanssa meidän mökillä Perniössä. Suunnitelmissa oli mennä maastoilemaan ja sitten uiskentelemaan järveen. No, maastoon ei sitten tällä kertaa lähdetty, mitä nyt pientä taluttelua mökkitiellä. Kello oli nimittäin aika paljon kun vasta päästiin mökille. Ens kerralla sitten todellakin!

Vedessä vietettiinkin aikaa sitten sen maastoilunkin puolesta! Lore rakasti vettä ihan sairaasti! Ilo ja innostus näkyi ilmeestä, oli niin ihanaa nähdä Lore niin onnellisena! Polskimista ja lutraamista riitti yllin kyllin. 

Uimisesta ei valitettavasti tullut mitään, ainakaan tällä kerralla. Maybe next time. Aluksi olisi varmasti uiminenkin sujunut, mutta eräs mökkiläinen päätti tulla sillä siunatulla hetkellä sup-laudalla katsomaan, että näkikö oikein, että rannassa polskii hevonen. Lore säikähti hiljaa tullutta suppailijaa ja juoksi kovaa kyytiä takaisin rantaan ja pukitti mennessään. Minä lensin bikineissäni rantahiekkaan ja Lore jäi siihen viereen syömään ruohoa ja ihmettelemän suppailijaa. Onneksi pahemmin ei käynyt taaskaan, pari pintanaarmua vain. Ja eihän ne nyt mitään. Ihme tosiaan, ettei ole nyt näillä putoamisilla mitään käynyt mulle. Olen ilmeisesti onnekas ja lujaluinen. 

Kasvi kuin kasvi kelpaa

Polskimisen iloa! <3

Ei ressukka olisi millään halunnut tulla pois vedestä! No, olihan se sittenkin ihan okei, kun pääsi ilta-aurinkoon syömään ruohoa muiden kahvitellessa vieressä. Tunnelma oli jotain niin ihanaa! 
Kun päästiin kotiin, oli Lore aivan poikki. Väsyneenä ruuat suihin ja tutimaan. Vielä seuraavana päivänäkin, oli ihan väskänä! Taisi olla jännä päivä meidän pienellä... <3

- Aino